Antaisin niin paljon,  jos  saisin
 vielä kuulla Rikun  rouskuttavan  iltaheiniään.
                linkki:kirsi haapalan sivulle
         2090092.jpg
                        Riku
  suosittelen  surutyötä eläinlääkärin sanat  kaikuivat päässäni koko  kotimatkan.
   olin juuri käyttänyt  5-vuotiasta  lämminveri ruuna rikua  hevos klinikalla.
röntgenkuvat  olivat paljastaneet  sen,  mitä eniten pelkäsin.
eläinlääkärin tulostamassa lapussa  luki:nivelrikko pahentunut  entisestään.
suositellaan eutanasiaa  eläinsuojelullisin  perustein.  kipulääkitys 2vkoa
puristin paperia kylmänhikisessä  nyrkissäni  ja tuijotin auton ikkunasta
vilisevää alkutalven maisemaa apaattisena.joudunko  tosiaan hyvästelemään
elämäni  hevosen.  

             
                 kissan  paras kaveri

riku  muutti meillepuolen vuoden ikäisenä.pikkuvarsa  oli oikein tomera tapaus
mutta tallin jääräpää  poni ei sulattanut uutta tulokasta  riku sai  ritarikseen
ja puolustajakseen  iäkkäämmän rokki ruunan  kaksikosta tuli  erottamaton
jos  toinen  lähti lenkille  jäi toinen hirnumaan  levottomasti  ja  juoksemaan
tarhanvierustaa  kunnes ystävä  palasi takaisin tallinpihalle.Rikusta 
kaavailtiin  ravihevosta raamikkaaksi kasvava pikkumies  vaikuttikin
lajiin  mitä sopivimmalta sen raviaskel  oli  näyttävä ja yhteistyöhalukkuus
ihmisen kanssa omaa luokkaansa rikun luonne  oli kympin arvoinen
se ei koskaan potkinut tai purrut vaan nautti suunnattomasti  kaikesta
saamastaan   huomiosta  riku oli hyvää pataa  paitsi ihmisten  myös
muiden eläinten kanssa  erityisesti kaisu kissa olirikun mieleinen toveri
kerran yhytin ne laitumelta leikkimästä  keskenään pieni kissa  ja  500
kiloinen hevonen leikkivät  ja minulla  ei tietenkään  ollut kameraa
mukana  juuri silloin


                             vain  kipeä jalka
nuoren hevosen valmennus sujui aluksi suunnitelmien mukaan rikulla 
ajettiin kaksivuotiaiden opetuslähtö hienosti läpi  mutta etujalkojen  asennot
näyttivät hieman liian pystyiltä  kengittäjä teki parhaansa vuollakseen
kaviot  suotuisaan  asentoon   eläinlääkäri  tutki  rikun koivet  ja  sanoi
että rakennevika on olemassa  mutta mitään hätää  tässä  ei varmaan ole
annetaan  kasvaa rauhassa  ja  vahvistetaan  treenillä  takaosan  lihaksia
kyllä se  siitä  vaan  toisin kävi vaikka  riku oli  päästetty  laitumelle lepoon
se  alkoi pitää toista  etujalkaansa  jatkuvasti koholla  se lepuutti sitä myös
boksissa  veimme  rikua klinikalle  hoidettavaksi  se sai  kipulääke kuureja
paineaalto hoitoja  kaikkea  vaivat  hävisivät  hetkeksi  mutta  asoiden
suuntaa  ei enää kääntänyt  mikään  etusten  rakennevirhe  muokkasi
jalan ja kavioluun   asentoa niin  että jalkoihin kehittyisi kivulias
nivelrikko ravihevosta  rikusta  ei tulisi  enää  ikinä   tiedustelimme
lääkäreiltä  voisiko  rikun pitää lepohevosena selviäisikö se laitumella
muiden heppojen seurana  ilman kipuja  tätä kokeiltiinkin  mutta
lopputulos  lääkekuurien  jälkeen oli  aina  sama  riku arkoi  ja varoi
etusiaan ontui ja menetti  ruokahalunsa.


                                    
                                     riku  oli  elämäniloinen
                                  sydäminen hevonen 
                                     raviradalla  se ehti
                                 näyttää  että  juoksijan kykyjä
                                   olisi   kotona  se oli  lempeä
                                       mutta  villi  tapaus.





                   kahden  viikon jäähyväiset

nyt  olimme  siis kotiutumassa viimeiseltä tuomiolta   vaikka  lääkkeillä
hevosen  kivut   voitaisiinkin  pitää  kurissa  nuorta  eläintä
ei  voi pitää  lääkkeissä  loppuelämäänsä  riku, ihana riku  olisi
laskettava ikivihreille laitumille surullisen  päätöksen  raskauden
ymmärtänyt eläinlääkäri  helpotti  tilannetta antamalla  vielä kahdenviikon
lääkityksen  jotta   voisimme  rauhassa  hyvästellä  rikun  kotona
riku oli taas  oma  reipas itsensä  lääkkeiden  ansiosta  se  kirmasi
huurteisella  marraskuisella  laitumella  kuin nuori varsa  rokkikin innostui
sen menoon.  tuoko hevonen pitää tappaa?
viimeisenä iltana  viivyin tallissa pitkään seisoin rikun ja rokin boksien
edessä  ja kuuntelin kaverusten  tasaista heinien rouskutusta olisin antanut
mitä  tahansa  että olisin saanut kuulla  sitä vielä monena, monena iltana.






                             14.marraskuuta

eläinlääkäri se sama joka suositteli surutyötä  ajoi iltahämärässä
tallin pihaan  pujotin rikun päähän riimun riku  oli vähän hämillään
eihän tavallisesti  tähän aikaan ulos  lähdetä  kuiskasin sen  korvaan
hyvästi, riku
talliradiosta  kuuluneen  kappaleen muistan aina se oli sturm  un drangin
indian talutin rikun pihalle  eläinlääkäri  pisti rikuun  rauhoittavan piikin
vireä katse samentui  riku  kellahti  makuulle  marraskuinen  pihanurmi
rasahteli  sen  lämpimän kehon alla  olin  polvillani  rikun pään vieressä
kun lääkäri  piikitti  ystäväni iki uneen  silitin sen poskea viimeisen kerran
viimeisen kerran rikun sieraimista  tulvahti  höyryä  joka erottui  selvästi
eläinlääkärin  auton valokeilassa sitten sieraimista purskahti hieman
verta.

                                      Hyvästi,riku.  :,  (







                         Kynttilä rikun  muistolle

 riku lepää nyt  haudassa  kotitallinsa takamailla  talvella ei ole yhtään
iltaa  ettei  sen haudalla  palaisi kynttilää  riku elää aina  muistoissamme
ja kymmenissä  sadoissa  vjoita siitä valokuvissamme  joita siitä onneksi
ehdittiin ottaa  rikun paras ystävä  rokki elää edelleen samalla  tallilla
ikää sillä on jo 18  vuotta  varmasti rokki  kin muistaa  ystäväänsä
lämpimästi  aina  hauta paikan ohi  kulkiessaan  rikun pois menosta
syntynyttä tuskaa lievittääkseni  kirjoitin sen viimeisestä matkasta
toiveikkaan  tarinan  blogiini 


rikun  viimeisestä matkasta  tarinan pääset lukemaan  riku kuvan
yläpuolella  olevasta  linkistä

ja  tästä   

viimeinen matka



                                        LOPPU

ps: tämä hevonen ei ole minun  luin tämän tarinan   lemmikki lehdestä
ja  päätin kirjoittaa  tämän jutun tänne!!!!

                                             HOX!!